tiistai 13. maaliskuuta 2018

Kouluponi Ferry näyttäytyy

Ferry

Moi! Ferryllä olen mennyt käynyt säätämässä jo tämän talven aikana, mutta lyhyen ajan sisällä kyllä ollaan edistytty huimasti tähän kertaan verraten (tai sitten Ferryllä vain oli hyvä päivä).

Tunti aloitettiin pysäytyksillä ja jo heti pysäytyksistä alkaen Ferry oli hyvin tuntumalla ja kuuliaisena pysähtyi pienten apujen kanssa.



Kaikki tunnin kuvat ja video (C) Silja Tikkanen


Seuraavaksi alettiin työstää raviympyröitä päätyihin. C-päädyn ympyrällä oli kolme ravipuomia ja L-päädyssä yksi. Ravipuomit auttoivat hakemaan oikeaa tahtia raville, joka meille Ferryn kanssa oli alkuun liian hidas. Puomien avulla Ferry kuitenkin alkoi nostelemaan hienosti jalkojaan. Ravi vaati hieman enemmän työstämistä kuin käynti, mutta Ferry rupesi kivasti pyöristymään ja oli oikein mukava ratsastaa.










Laukkaa otettiin vain L-päädyssä puomin yli, tehden niin monta ympyrää putkeen kuin Anun mielestä oli tarpeellista. Laukassa laskettiin kolme askelta ennen puomia ääneen, jotta laukan rytmi ja puomin etäisyys hahmottuisi. Laukassa Ferry oli parempi työstää kuin ravissa, mutta askelten laskeminen ei oikein sujunut. Aloitin laskemisen yhtä askelta liian myöhään tai ajoissa ja vasta muutaman ympyrän jälkeen hahmotin oikean etäisyyden. Ferry oli myös hieman kuurona ulkopohkeelle, jolloin ympyrät toisinaan venyivät liian isoiksi.








Loppuraveissa aloin olla melko väsynyt (tai kunto loppui kesken) joten loppuravit olivat meidän osalta aikalailla höntsäilyä. Ferry kuitenkin yllätti minut olemalla niinkin hyvin tuntumalla koko tunnin ja ei haittaisi lainkaan, vaikka menisin sillä uudelleen talven aikana.



- Melinda

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Hui! Leevi!


Moi!

Tämä talvi on kyllä ollut ihan ekstraluokkaa näiden mulle erikoisten ponien kanssa. Tämän tunnin ratsuna toimi sitten Leevi, jolla olen mennyt kerran aiemmin. En siis tietenkään yhtään panikoinut ennen tuntia.

Kaikki tunnin kuvat (C) Silja Tikkanen

Tunnin aikana maneesissa soi klassinen musiikki, jotta ponit eivät säikkyisi mahdollisesti katolta putoavaa lunta. Leevi onneksi tottui musiikkiin nopeasti, vaikka alussa pitikin tuijottaa tuota hurjaa radiota hieman epäluuloisesti.

Leevi onnistuu näyttämään pikkuponilta tässä kuvassa

Alkuun ihan vaan ravailtiin ympyröillä päädyissä, mutta mulla oli kyllä tarpeeksi hommaa siinäkin. Leevin kanssa ravin tahti löytyi kivasti, mutta asetusta sai erityisesti vasemmalle hakea pidempäänkin. Ravissa yritin myös miettiä omaa istuntaa ja erityisesti käsiä ja niiden paikkaa, ne kun ovat olleet aikamoinen ongelma viimeaikoina.



Alkuverryttelyjen jälkeen ruvettiin tekemään pituushalkaisijaa C-L ja pitkillä sivuilla avotaivutusta harjoitusravissa. Ne lukijat jotka ovat blogia seuranneet niin varmaan tietävätkin, että mä ja avotaivutus (sulkutaivutuksesta puhumattakaan) ei oikein sovita yhteen. Yritys on kuitenkin tärkein! Leevin kanssa takaosa karkasi helposti ulos ja joskus jopa karattiin uralta jonnekkin lähemmäs maneesin keskustaa. Kyllä me kovasti kuitenkin yritettiin ja saatiin jopa kerran Lotalta kehuja!





Avojen jälkeen jakaannuttiin kahdelle pääty-ympyrälle, joilla työstettiin hetki hevosia käynnissä. Käynti on mielestäni melko kiva askellaji työstää ja Leevikin hienosti lähti tulemaan pyöreämmälle kaulalle ympyrällä kävellessä. Laukassa Leeviä sai kuitenkin hoputtaa eteenpäin ja enemmän takajaloille. Laukassa asetusta ja hyvää tuntumaa oli paljon vaikeampi löytää kuin ravissa, mutta ehkä pääsen Leevin kanssa vielä työstämään enemmän laukkaa vielä tämän vuoden aikana. Leevin laukka oli niin ihanan tasaista, että olisin voinut jäädä siihen istumaan pidemmäksikin aikaa.

Hieno palleroponi ♥




Loppuraveissa sitten taas höntsäiltiin pidemmällä ohjalla rennommin. Leevi oli aika kiva ja hieman erilainen poni kuin mihin olen tottunut. Pikkuhiljaa alan ymmärtää käsien mysteeriä ratsastuksessa ja avotkin meni ihan okei. Käynnissä päästiin tosi hyvään fiilikseen ja ehkä ravi ja laukkakin sieltä joskus sujuvat. Leevi kuitenkin on supersuloinen tapaus ♥



- Melinda

perjantai 9. maaliskuuta 2018

Neljässä vuodessa voi kehittyä


Moi!

Nyt hiihtolomalla ehtii (ja jaksaa) taas vihdoin postailla. Talven aikana on tullut mentyä monilla hevosilla, joilla en yleensä mene (mm. Tommi, Jespe ja Ferry) mutta yksi ratsu oli vielä tuntemattomampi kuin muut. Kyseessä on *rumpujen pärinää* meidän iki-ihana Masi! Masilla olen mennyt viimeksi 4 vuotta sitten ja ainoa asia jonka siitä muistin, oli että kyseessä on kiltti ja melko herkkä tapaus.

Tässä pari kuvaa Masista näin alkuun. Olisi kiva mennä kuvaamaan hevosia taas jonain aamuna.


Onneksi mua ei yhtään jännittänyt, ei sitten tippakaan (oikeesti melkein tärisin kun jännitti niin paljon) kun kyseessä oli vielä kaiken lisäksi estetunti.

Kaikki tunnin kuvat (C) Eevi Manninen

Alkuun verkattiin tuttuun tapaan itsenäisesti ravissa ja laukassa molempiin suuntiin. Masi oli alkuverkasta asti kivasti kuulolla ja oli tosi miellyttävä ratsastaa. Laukassa saatiin lupa innostua ja oli aika hauskaa laukata kovempaa noinkin isolla hevosella (kyllä Masi on aika iso). Kovemmasta vauhdistakin huolimatta Masi oli kuulolla ja hiljensi heti tarvittaessa pienillä avuilla pyytäen. Huippu heppa!




Esteillä Masin kanssa paikat eivät aina oikein osuneet, joten Lotta käskikin laukkaamaan reippaammin. Masi oli hämmentävän herkkä avuille ja kääntyi koostaan huolimatta sen verran nopeasti, etten itse meinannut pysyä mukana. Monesti sitten käänsin liikaa ja päädyttiin kaikkialle muualle kuin keskelle estettä.



Paikkojen lisäksi ongelmana oli mun "johtava ohja" joka ei ollut johtavaa ohjaa nähnytkään. Ennen estettä ajatuksena oli kyllä siirtää vasenta kättä vasemmalle, jotta laukka vaihtuisi, mutta esteen lähestyessä tapahtui aivan muuta. Vasen käsi siirtyi joko ihan väärälle puolelle, eli kaulan yli oikealle, tai sitten veti vain taaksepäin. Sama ongelma mulla on ollut Rautalammilla, jossa Tiina antoi ohjeeksi harjoitella johtavaa ohjaa esimerkiksi alku- ja loppuverkassa koulutunneillakin. Noh, kun en löytänyt oikeaa ohjaa esteellä niin Masi ei tietenkään voinut löytää oikeaa laukkaa esteen jälkeen. Monesti saatiin siis korjata laukka esteen jälkeen, mutta Masin kanssa se oli onneksi aika nopeaa ja helppoa.



Loppuraveissa Masi vielä jaksoi kuuliaisena asettua ympyröillä ja kulkea tahdikkaasti sen kummempia kiitämättä. Vaikka tämä hyppääminen ei meille ehkä ollutkaan se kaikkein paras laji, niin haluaisin kyllä ehdottomasti mennä Masilla koulua vielä tässä kevään tai kesän aikana. Sen verran mukava hevonen kyseessä!

- Melinda

tiistai 2. tammikuuta 2018

Yllättävän hieno pikkuponi


Moi!

Alkutalvesta pääsin hyppäämään tallin pienimmän ponin Tommin satulaan. Tommilla menin viimeksi keväällä, jolloin poni oli varsin kauhistunut pelottavasta maneesista (ja ratsastaja sitäkin kauhistuneempi ponin temppuilusta) joten tunti ei ollut mikään parhain. Tommin satulaan noustessa hieman jännitin sitä, tulisiko tästäkin tunnista vain kyttäilyä ja lähtöjen ottoa, mutta poni oli varsin rauhallinen ja rento.

Kaikki kuvat (C) Eevi Manninen

Heti tunnin alussa jakaannuttiin kahteen päätyyn (Tommin kanssa onneksi C-päätyyn jossa Eevi kameran kanssa oli), joilla sitten työskenneltiin lopputunti. Päädyissä otettiin jalustimet pois ja alettiin harjoittelemaan etuosakäännöksen tapaisia käännöksiä uran sisäpuolella. Käännöksiä harjoitellessa ongelmaksi tuli ponin etuosan saaminen pysymään paikoillaan käännöksen aikana, joten tätä tehdessä tuli kyllä hyvin harjoiteltua puolipidätteitä! "Etuosakäännös tavoitteena" käännökset sujuivat kuitenkin Tommin kanssa kivasti ja poni tuli hyvin kuulolle, kun muisti puolipidätteet ja pohkeiden pitämisen lähellä.



Käännöksien jälkeen tehtiin avo- ja sulkutaivutusta pääty-ympyröillä. Itsehän en vielä tällä tunnilla ratsastaessa täysin ollut vielä perillä kummastakaan (vasta viime sunnuntain tunnilla koin vihdoin oivalluksen avotaivutuksen ihmeellisestä maailmasta), mutta yritettiin Tommin kanssa silti. Jos ei muuta, niin poni kyllä vetristyi, taipui ihan mukavasti ja oli hyvin hereillä avuille käyntityöskentelyssä.




Jatkettiin ympyröillä kevyessä ravissa (jalustimet otettiin takaisin) ja asetettiin hevosia omaan tahtiin sisälle ja ulos. Tommia sai hieman kannustaa eteenpäin raipan avulla, mutta kun tahti saatiin sopivaksi oli poni oikein mukava. Asetukset löytyivät kumpaankin suuntaan ja Tommin kanssa oli hauska työskennellä.





Vaihdettiin suuntaa (ja mun oli pakko kuoriutua ulos Amandan takista etten paahtuisi), käveltiin hetki ja jatkettiin sitten taas etuosakäännösten harjoittelun parissa ilman jalustimia. Tommin kanssa käännökset sujuivat nyt oikealle heti alusta helpommin, mutta ulko-ohjan kanssa oli vaikeuksia. Joko ulko-ohja ei ollut tuntumalla tai sitten ulkokäsi jäi kantamatta. Onneksi tätä ollaan harjoiteltu viime viikkoina niin paljon että vihdoin alkaa näkyä kehitystä. Käännösten jälkeen tehtiin taas avo-ja sulkutaivutusta, jotka olivat oikealle vaikeampia Tommin oikoessa helposti.



Tässä näkyy kuuluisa roikkuva ulko-ohja

Ja tässä taas ulkokäsi jää lepäämään reiden päälle eikä kanna itseään.


Jatkettiin taas ravaten ja asettaen omaan tahtiin sisälle ja ulos. Tommin kanssa ravi sujui (satunnaisia oikomisia lukuunottamatta) kivasti, mutta olisin taas voinut kiinnittää enemmän huomiota ulkokäteen. Ensin ulko-ohja on löysä mutta sen sijaan että korjaisin asian lyhentämällä ohjaa, vien ulkokättä vielä ulommaksi ja sitä kautta se päätyy lepäämään eikä kannattele itseään. Harjoittelu tekee mestarin, kyllä mä tän vielä opin!



Laukkaa otettiin pääty-ympyröillä kumpaankin suuntaan. Tommin moottoria sai laukassa hieman herättää, mutta kun poni syttyi ei sitä enempää tarvinnut komentaa liikkumaan. Varsinkin oikeassa kierroksessa Tommi oikoi helposti, joten sisäkädessä olevasta raipasta oli hyötyä kun Tommi toisinaan päätti olla kuuntelematta sisäpohjetta. Reippaassa laukassa Tommi helposti laski päätä purren kuolaimeen, jolloin Lotta neuvoi pitämään sisäkättä ylhäällä ja vaikka hieman vasten Tommin kaulaa. Käden ylhäällä pitäminen auttoi kun sitä tarpeeksi toisti ja lopuksi Tommi oli varsin kiva työstää laukassa ja laukan jälkeisissä raveissa.



Loppuraveissa Tommi alkoi olla jo aika väsynyt (mä myös!) joten lähinnä vain höntsäiltiin ravia maneesia ympäri kunnes saatiin lupa siirtyä käyntiin. Tommi oli varsinkin alussa tosi kiva, tykkäsin työstää sen kanssa käynnissä etuosakäännösmäisiä käännöksiä ja ravissa ympyröitä. Tommilla olisi kiva mennä vielä toisenkin kerran talvella, keväällä en mielelläni tämän ponin selkään mene :D




- Melinda