sunnuntai 23. elokuuta 2015

Hyvän mielen treeniä

Moi!

Muutama viikko takaperin menin keskiviikkona Jespellä. Se oli tietysti iloinen yllätys, sillä viimeksi menin Jespellä kevään pukuratsastuksessa. Kaikille nyt vielä tiedoksi että yleensä mulla Jespen kanssa kaikki sujuu oikein hyvin ( ja kyllähän Jespe niihin suosikkiponeihin kuuluu :)






Kuvista kiitos Mimi (Mimin blogi) ja Amanda (Amandan blogi)





Tunnilla tehtiin samaa tehtävää kuin edellisenä päivänä, jolloin menin Tommilla. Eli päätyihin ympyrät ravissa taivuttaen, laitumen puoleinen pitkä sivu käynnissä (ilman että hevonen löntystelee käyntiä, vaan pitää liikkua eteenpäin) ja kentän puoleisen pitkän sivun puolessa välissä pysäytys ja neljä askelta peruutusta (muuten tämä pitkä sivu ravattiin).

Pääty-ympyröillä ravatessa Jespe jäi aluksi hieman hitaaksi, mutta (ainakin omasta mielestäni) sain sitä hienosti liikkumaan tunnin aikana. Raippaa piti alussa käyttää, jotta raviin saataisiin tempoa. Kun Jespe siitä lähti liikkumaan omalla moottorillaan, niin taivutuksetkin lähti sujumaan tosi hyvin.


Ensimmäisiä ravipätkiä


Myöhempiä ravipätkiä (katse..?)

Pysäytykset piti valmistella huolella. Ravissa piti ajoissa istua alas ja tehdä napakka pidäte jotta Jespe pysähtyisi suoraan. Peruutuksissa piti varmistaa että vetää molemmista ohjista saman verran (muuten tuli todella kummallinen kiemuraperuutus). Peruutuksesta raviin siirtymiset sujuivat hyvin kun Jespe saatiin kunnolla avuille.





 Ennen laukkaamista se meni mielestäni jo ihan huipusti kun Jespe kuunteli avut kunnolla, eikä jäänyt hitaaksi ravissakaan :)














Laukkaa otettiin samalla tehtävällä pääty-ympyrällä. Aluksi laukassa piti aika reippaasti hoputtaa ettei se jäisi hitaaksi. Muutaman kerran Jespe kyllä innostuikin ja laukka pyöri oikein hyvin. Laukkataivutukset sujuivat hieman tahmeanlaisesti, kun yritin varmistaa että poni liikkuisi eteen. Asetus ainakin oli kunnossa ja ponin laukka pyöri. Se riittää yhdelle tunnille onnistumiseksi :)





-

Laukkaamisen jälkeen annettiin hevosten kävellä hetki, jonka jälkeen jatkettiin suoraa uraa pitkin. Uralla nostettiin joka kulmasta laukka, laukattiin muutama askel ja siirryttiin takaisin käyntiin. Olisin luullut, että Jespen kanssa laukannosto ja ylläpito olisi vaikeampaa, kuin käyntiin siirtyminen, mutta asia olikin päinvastoin. Laukannostot sujui hyvin (muutamaa kertaa lukuunottamatta, kun tila oli vähissä) ja laukka pyöri sen muutaman askeleen verran. Laukasta raviin oli helppo siirtyä, mutta käyntiinsiirtymiseen vaadittiin kunnon istunta ja pidättävät avut. Kyllä sekin tehtävä pääosin sujui hyvin, vaikka välillä ravailtiinkin :)


Onnistunut laukannosto meidän malliin


Kun oltiin aikamme laukannostoja treenailtu, niin siirryttiin suoraan loppukäyntiehin.
Kokonaisuudessaan hyvä tunti ja hieno poni Jespe :)




<3

- Melinda

Pikkuponeja ja pikaisia uutisia

Moi!


Nyt ensimmäisenä pahoittelut blogin hetkisestä hiljaisuudesta, joka johtuu koneen muistin täyttymisestä (kuvia ei voi tallentaa sinne) ja koulun alkamisesta (opettajien kun on pakko antaa paljon läksyjä jo ensimmäisenä päivänä). Koulun alku mulla on sujunut hyvin (suurista läksymääristä huolimatta).
Muita maininnan arvoisia asioita ovat esimerkiksi Rauhalahteen tulevat este- ja koulukisat (5. ja 6.9) joihin menen suorittamaan C-merkin kouluradan Rasmuksella ja C-merkin 40-60cm esteradan Ferryllä. Rasmuksella kouluratsastus siksi, että olen viime aikoina mennyt sillä aika usein ja aina on hommat sujunut oikein hyvin. Ferryllä taas olen aiemminkin kisannut esteillä (40-50cm luokka, 2. sija).
Vielä viimeinen asia josta mainitsen, on että meille saapui torstaina poikakissanpentu Tauno, tutummin Tane. Se sitten vie aikaa, mutta blogi ei toivon mukaan hiljene :)
Heti tämän postauksen valmistuttua teen itselleni viikkokalenterin, johon merkitsen ratsastukset, läksyt, Tanen koulutukset ja postauksien kirjoitukset. Ehkä sitten pystyisi tekemään postauksia joka viikko vähintään kerran viikossa (ilman väliviikkoja).


No, näiden "lyhyiden" ilmoitusasioiden jälkeen pääsemmekin ratsastuksen pariin. Elikkäs, viikko sitten tiistaina kävin ratsastamassa yhden talutusviivoilla ansaitun tunnin. Tunnin ratsuksi tupsahti Tommi "Lihapulla", jolla olin viimeksi mennyt talvella hankirallattelemassa. Karsinassa en sitten saanut Tommia yksin kiinni (kiitos Isla!) mikä on itsenikin mielestä hieman kummallista, sillä Rommin uskallan ottaa kiinni ja monen mielestä Rommi on pahempi kuin Tommi... Kuitenkin.


Kuvista kiitos Reetta :)

Tunnilla tehtävänä oli pääty-ympyrät molempiin päätyihin ravissa taivutuksineen. Laitumen puoleisella pitkällä sivulla käveltiin (antamatta hevosen maleksia) ja kentän puoleisella pitkällä sivulla taas otettiin keskellä pysäytys suoraan ravista, neljä askelta peruutusta ja sitten taas ravilla eteenpäin. Koko alkuverryttelyn ajan Tommi oli jotenkin todella tahmea. Oudon tahmea. Olen tottunut enemmänkin hiljentämään Tommin vauhtia, kuin pyytämään sitä jatkuvasti lisää (onneksi otin raipan, vaikka ensin ajattelin että "Ei sitä varmaan tarvitse").



 Taivutukset ja pysäytykset peruutuksineen sujuivat hyvin ja niissä pikkuponi saikin paljon taputuksia. Kuitenkin kaikki ravitehtävät vaativat jatkuvaa eteenpäin hoputtamista. En ole koskaan joutunut ajamaan Tommia eteenpäin niin paljon.



 Ravailujen jälkeen jatkettiin tehtävää samalla tavalla, mutta ympyrät tultiin laukassa. Laukassakin Tommia sai hoputtaa liikkumaan ja käyttämään niitä jalkojaan. Muutaman ympyrän tein ilman taivutuksia ja yritin saada Tommia liikkumaan, mutta aika pienenlaiseksi laukaksi se silti jäi. Suunnanmuutoksen jälkeen alkoi näkyä jo pientä toivoa ja laukkaan saatiin enemmän potkua. Silti tein muutaman kerran useamman ympyrän, joko paremman taivutuksen, tai paremman vauhdin aikaansaamiseksi.




 Maijukin sanoi tunnin lopussa, että Tommi oli tänään kumman hidas, mutta onneksi se ei hölmöillyt. Ihan mukava tunti siis oli, mutta olen kyllä hieman pettynyt Tommiin ainakin vauhdin kanssa. No, täytyy myöntää että en minäkään aina jaksaisi tehdä kaikkea täysillä... :)

- Melinda






tiistai 4. elokuuta 2015

Dobar dan Kroatiasta!

Dobar dan! (= Hyvää päivää!)

Nyt on sitten Kroatian matka saatu päätökseen ja mukavaa oli. Lämpöä riitti joka päivä reilut 32-37'C, eli hyvinhän sitä Suomen kesää pääsi pakoon Dubrovnikiin! Aloitellaas nyt sitten vaikkapa hotellista;

Hotellina oli Vila Cyric (jota ei koskaan oppinut lausumaan oikein, mutta aina päästiin taksilla perille asti!). Hotellissa meillä oli suuri kahden makkarin huoneisto. Huoneistosta löytyi valtavan suuri parveke, keittiö, vessa + suihkutilat, olohuone suurella taulutelevisiolla ja ruokailutila. Ilmastointi oli aina päällä ja huoneistossa oli koko kellon ympäri viileää (huh.. onneksi!). Hotellista löytyi myös uima-allas (ei järin suuri, mutta tarpeeksi iso pikkuhotelliin), kilpikonnia ja aulasta pystyi tilauttamaan taksin. Lähes kaikki mitä tarvitsee!

Yksi ainoista huonoista puolista Dubrovnikissa on se, että portaita on koooovin paljon...



Vila Cyricin kilpikonna


Ruokaa käytiin syömässä yleensä kerran päivässä ravintolassa siinä klo 18-21 aikoihin, kun on jo viileämpää. Muuten syötiin leipomosta ostettua "ruokaa" tai tilattiin pitsa, kun ei siinä päivän hellehetkenä jaksa oikein tehdä muuta kuin olla ilmastoidussa huoneistossa tai uida.
Joka päivä käytiin eri ravintolassa ja maisteltiin kroatialaisia ruokia.Yksi mieleenjääneistä ruuista oli kroatialainen "hampurilainen", jonka siis pitäisi olla hamppari, mutta onkin jauhelihapihvejä ja perunakroketteja/ranskalaisia... Hmm.. No joka maassa tyylillään, hyväähän se oli!
Leipomoruuista hyviksi osoittautuivat mm. hotdogit, joissa oli juustoa ja enemmänkin sellaista "pitsamaisuutta" ja leivokset, jotka maistuivat pullien ja munkkien sekoitukselta.

Kun on jano, ota Jana! 


Munkki vai pulla? No, molemmille se maistuu!



Viikon parhaimmat naurut kyllä aiheutti kananmuna-automaatti! Rahaa vain sisään, niin saat kennollisen kananmunia! Vuosisadan paras keksintö, eikös? :D


Kroatialainen hampurilainen


Tietysti piti spaghetti bologneseakin syödä, vaikkei se kroatialaista olekaan

Kroatialaiset ihmiset ovat ystävällisiä, mutta esim. kaupoissa eivät tyrkytä ostamaan, vaan antoivat rauhassa katsella kaupan antimia. Matkamuistoiksi meille mukaan tuli Ki-Ki hedelmäkarkkeja, muutama paita ja sellaista kaunista "pikkutavaraa". Hinnat Kroatiassa ovat suunnilleen samaa tasoa kuin Suomessakin. Kroatian rahayksikkö on kuna, eli kn ja 100kn vastaa n. 15€. Vähän piti siis aina laskea päässä, ennen kuin sai hinnan selville, mutta kyllä siitä selvittiin!


Veneitä Dubrovnikin satamassa

Lisää veneitä


Luolabaari 



Luolabaarin tippukiviä


Iltamaisema

Sitten on Kroatian vanha kaupunki. Se on tooodella kaunis (siksi suurin osa tämän postauksen kuvistakin koostuu sieltä otetuista kuvista :). Vanhasta kaupungista saa kaikenlaista mukavaa pikkutavaraa ja ravintoloitakin löytyy tarpeeksi. Dubrovnikin vanhan kaupungin muurit ovat suosittu nähtävyys, mutta päädyimme jättämään väliin muurikierroksen, sillä se kestäisi n. tunnin ja auringonpaahde on vielä kovempi siellä muurien päällä. Vanhassa kaupungissa kävimme kuitenkin kaksi kertaa matkan aikana emmekä pettyneet kummallakaan.
Kuvia Dubrovnikin vanhasta kaupungista:




















Vanhan kaupungin akvaarion kaloja:








Viikon reissun aikana kävimme yhdellä veneretkellä Elafiitti-saarille. Retken aikana käytiin kolmessa eri saaressa, joista ensimmäisessä oltiin tunti, mutta siellä ei ollut paljon nähtävää. Toisella saarella oltiin reilu tunti ja käytiin siellä uimassa Adrianmeressä (väistellen merisiilejä). Kolmannella saarella oltiin sitten jo kolme tuntia. Siellä meitä neuvottiin kävelemään lyhyt (mutta hikinen) matka golf-autojen luo, josta sai halvalla hinnalla n. 3 minuuttia kestävän kyydin rannalle (kävellen matka kuulemma kestäisi 30minuuttia, joten mieluummin kyllä menee golf-kärryllä ja maksaa sen pienen hinnan. Rannalla sitten uitiin ja etsittiin merestä kiviä (simpukoita kun ei löytynyt). Hauska retki siis oli!










Ettei tästä tulisi liian pitkää postausta, niin teen erikseen vielä erikoispostauksen Kroatian kissoista, Kroatia kun tunnetaan kissojen maana. Tänään mulla on sitten ratsastus (kun talutusviivoja on kertynyt), toivottavasti sujuu hyvin, vaikken hevosten kanssa olekaan ollut pitkään aikaan. Kai minä nyt sitten jotakin muistan :D
 - Melinda