maanantai 29. helmikuuta 2016

Mörköjä ja Pillerin näkökulma pelastukseen

Moi!

Keskiviikkona kun päivän kuvaaja Nanna kertoi että menen Pillerillä, teki mieli hypätä bussista seuraavalla pysäkillä ulos ja perua tunti. Pilleri. En minä osaa mennä sillä. En viimeksikään osannut. Ei se mua kuuntele.

Tallissa teki mieli vaihtaa ratsua, mutta ehkä siellä syvällä aivoissa oli ajatus että Pilleri voisikin olla kiva? Ratsua ei tullut vaihdettua, vaikka tekikin mieli peruuttaa takaisin karsinaan Jennin sanottua että tunti pidetään kentällä.


OOH! Se ottaa kuolaimet suuhun!
(Kyllä mun mielestä suitsien laitto on näin hauskaa)

Kentällä tuli sitten hieman ongelmia, eihän siellä hangessa ole jakkaraa! Jalustin sitten jalustinhihnan viimeiseen reikään ja paljon kiipeilyhyppyjalkojenheilutussäätöä niin pääsin satulaan. Pilleri onneksi kilttinä herrana seisoi koko ajan paikallaan, hieman vain ehkä ihmetteli että mitä tuo nyt tuossa säätää :D


Öhh.. Eikö täällä varmasti oo jakkaraa?


Kenttä oli aika pieni ja täynnä lunta. Päätyihin tehtiin miniympyrät (toiselta nimeltä varmaankin voltti) ja aloitettiin ensin ihan käynnissä. Pilleri vaikutti ihan mukavalta ja rauhalliselta.






Hengityksen pidättäminen on hyvä keino rentoutua hevosen selässä vai miten se oli?



Jatkettiin seuraavaksi ravissa tehden yhä ympyrätvoltit. Pilleri intoili hieman mutta oli muuten tosi mukava ratsastaa.



Vähän täytyy näyttää epäilevältä ja huolestuneelta, jos se räjähtää käsiin pitkillä sivulla?




Otettiin seuraavaksi pitkillä sivuilla laukkaa, päätyihin edelleen raviympyrätvoltit. Ensimmäinen laukannosto oli omalta osaltani niin epäselvä että siitä seurasi vain ravispurtti toiseen päätyyn. Ympyrällä tahtia hieman kuntoon ja seuraavasta kulmasta päästiin sitten jo laukalle. Muutaman laukkapätkän jälkeen Pilleri alkoi innostua laukasta yhä enemmän ja enemmän. Ympyröitä piti tehdä monta ennenkuin herra suvaitsi palata kuuntelemaan sitä selässä kököttävää kääpiötä.


Könötys auttaa saamaan vauhdin kuntoon. Eikös? Ai ei? Mitennii?


Ennenkuin Pilleri muuttui pikajunaksi niin lähdettiin maastoon. Maastossa mentiin pieni lenkki kävellen ja siitä sitten maneesiin hämärään köpöttelemään.


Vähän pystyy hymyilemäänki :)


Silmät kiinni kannattaa lähteä maastoon



Maneesissa jakaannuttiin kahdelle pääty-ympyrälle laukkaamaan. Vasempaan kierrokseen laukka sujui tosi hyvin, vaikka Pillerin ja minun täytyikin tehdä aika reiluja ympyröitä. Muut kun menivät aivan liian hitaasti Pillerin askeleisiin ja kokoon verrattuna. Oma istunta oli taas jotakin onkotätäpakkojulkaistablogiin-matskua, kun ei siinä Pillerin laukassa vaan pysty istumaan. Nojaa taakse, jalat kiinni, kyynerkulma, kantapäät alas, pompi kuin kenguru.



Vaihdettiin suuntaa ja laukattiin nyt siis oikealle. Oikeassa kierroksessa Pilleri huomasi hirveän pelottavan H-kulman jossa istui mörköjen koko suku! Siellä estetolppien joukossa ne tuijottivat kiiluvilla silmillään etsimässä seuraavaa uhria! Pilleri onneksi pelasti itsensä ja ratsastajan välttämällä H-kulmaa kaikin keinoin. Tyhmä ratsastaja yritti ohjata Pilleriä kulmaan, eikö se näe mörköjä? Pilleri tiesi kuitenkin ratkaisun ongelmaan ja lopetti sisäpohkeen kuuntelemisen. Näin se pystyi kiertämään kulman ja pelastamaan henkensä! Sankariteko!




Loppuun laukattiin ja ravattiin uraa pitkin. Uralla laukatessa Pilleri kuitenkin huomasi järkyttävän asian. Möröt olivat levittäytyneet kaikkiin maneesin kulmiin nopeammin kuin Rasmus estetunnin loppuraveissa! Pilleri onneksi tiesi mitä tehdä. Kiihdytä kulmissa, pure kuolaimeen ja älä kuuntele pohkeita. Näin säästyi henki ja möröt eivät saaneet saalista! Hahaa!



Ei ollut tämäkään tunti mikään onnistunein. Kentällä Pilleri oli ihan mukava laukkaravikiihdytyksiä lukuunottamatta. Maneesin vasemman kierroksen laukassa aloin jo hieman tykätä Pilleristä, mutta sekin jäi sitten valittettavasti hetkeksi kun suunta vaihtui. Jotain positiivista oli kuitenkin; ei nimittäin jääty mörköjen syömäksi ;)


Nauratti jo itekki tää meidän meno 

- Melinda


tiistai 23. helmikuuta 2016

Hermoilu tarttuu nopeammin kuin flunssa

Moi!

Keskiviikkona pääsin menemään pitkästä aikaa Bobolla (no, eihän siitä viime kerrasta nyt niiin pitkä aika ole mutta silti). Boboa varustaessa sitten mietin että toivottavasti tänään ei ole vastalaukkaa kun Bobo kuumuu niistä, no arvaatteko jo miten kävi?

Aloitettiin käynnissä pysäytyksiä tehden. Lyhyiden sivujen keskelle L- ja C-kirjaimiin tehtiin pysäytykset ja kahdesta neljään askelta peruutusta. Käynnissä Bobo tuntui jäävän hieman hitaaksi, en oikein osannut sitä siitä eteenkään laittaa kun ei tästä herrasta paljon ole muutenkaan muistoja. Peruutuksissa riitti korjattavaa ravitehtäviin asti! Kuinka vaikeaa on pysäyttää ja peruuttaa suhtkoht herkkä hevonen onnistuneesti? No, aika vaikea jos ei osaa istua... Jalat kiinni, istu tiiviisti, nojaa taakse, katse eteen, älä vedä koko aikaa ohjasta, rentouta yläkroppa, tuntuma edestä, valmistele huolellisemmin, nopeammin käyntiin... Kokoajan riitti omassa ratsastuksessa korjattavaa, juuri kun luuli että nyt onnistuttiin niin Jenniltä sai jonkin seuraavan asian parannettavaksi ensi pysäytystä varten. Suurin ongelma oli varmaankin oma katse joka harhaili aina jonnekkin muualle kuin eteenpäin, jotenkin kai muistin katsoa eteen ennen ravitehtäviä?


Kaikki kuvat ja videot (C) Nooran äiti Sirpa





Ravissa tehtiin sitten keskiympyrää R-kirjaimesta. Ravissa Bobo asettui alusta asti tosi kivasti ja ravin tahtikin oli ihan hyvä. Kohta Jenni huusikin että otetaan S-pitkä sivu vastalaukassa. Niin, vastalaukkaa jota juuri tunnin alussa pelkäsin. "Vastalaukka" sana sai jo minutkin hermostumaan niin että seuraavasta raviympyrästä tuli ihan yhtä hösellystä. Rauhoitu nyt niin Bobokin rauhoittuu! Ei se siitä vastalaukasta sekoa!



L-kirjaimen jälkeen nostin kulmasta jo laukan ja myötälaukkahan sieltä tuli. Ei näin. Ei vastalaukkaa nosteta kulmasta. Kyllä sä sen tiedät. Miksi sä siis nostit sen laukan kulmasta? Keskiympyrä meni nyt vähän huonosti. Mutta nyt nostat sen laukan kulman jälkeen. Toisella kerralla en saanut laukkaa nostettua ollenkaan vaan tultiin aikamoista ravia koko pitkä sivu. Miksei tämä nyt suju? Rauhoitu nyt. Sä vaan hermostutat Boboa. Taas yksi keskiympyrä Bobon päättämällä vauhdilla. Rauhoita se. Rauhoitu itse. Odota kulmaa. Sisäpohje taakse. Aseta. Nosta vastalaukka. Säikähdin Bobon vastalaukkaa niin että jo puolessa välissä sivua siirsin sen raviin. Oho! Sehän nosti laukan! Herra sai kuitenkin taputukset. Ehkä tää sujuis nyt?



Muutettiin seuraavaksi tehtävää, keskiympyrällä ensimmäinen neljäsosa hidasta ravia, toinen neljäs osa normaalia ravia, kolmas neljäsosa hidasta ravia ja viimeinen neljännes vielä normaalia ravia. Huhhuh! Bobo alkoi kuumua nyt jo. Vasta yksi puolikas sivu vastalaukkaa ja herra puree kiinni kuolaimeen. Irrota se. Löysytä ohjaa. Rentoudu. Ensimmäisellä ympyrällä ei saatu mitään näkyviä tempon muutoksia aikaan kun koitin lähinnä saada Boboa rennoksi. Hieman hätäillen taas lyhyelle sivulle mutta nyt päästiin jo koko pitkä sivu vastalaukkaa. Hyvä Bobo. Taputa.



Keskiympyrällä piti taas keskittyä täysillä omaan ratsastukseen. Tarrasin liikaa ohjaan josta Bobo sitten vastasi puremalla kiinni kuolaimeen. Istunta. Käytä sitä. Tuntui jotenkin käsittämättömän vaikealta istua Bobon ravissa ja pitää jalat kiinni kyljissä. Ei vaan onnistu. Mutta et sä sitä muuten saa hidastettua. Saatiin nyt pienenpieniä temponmuutoksia jo aikaan. Taas hermoilua ennen vastalaukkaa, mutta laukka nousi. C-päädyssä hieman hermostuttaa. Rauhoitu.





Taas keskiympyrälle. Istu. Jalat kiinni. Istu. Ohjastuntuma. Istu. Asetus.



Vastalaukka. Hermoilua kulmassa. Hätäinen nosto. Myötälaukka. Oma vika. Muut menevät keskelle. Minä ja Noora vielä uralla. Jenni käskee nostaa vastalaukan seuraavasta kulmasta. Rauha. Älä hätäile. Ei oo mitään kiirettä. Sisäpohje taakse. Asetus. Laukka. Vastalaukka.



Vaihdettiin suuntaa ja tultiin nyt keskiympyrä laukassa, S-sivulle edelleen vastalaukka ja lyhyet sivut käynnissä. Keskiympyrällä laukka sujui hyvin. Ei kiirehditty, asetus kunnossa. Hienosti.



Bobo pysyi rauhallisena nyt myös laukan jälkeen lyhyellä sivulla. Kaverit edellä lähtevät laukkaan. Miksei me jo mennä? Rauha. Odota. Nosto. Rauha. Pohje lähellä.



Vielä viimeinen vastalaukka. Rauha. Ei oo kiire. Istu. Nosto. Istu. Taputa. Hymyile.




Vaihdettiin vielä suuntaa ja otettiin loppuravit. Voihan loppuravit. Bobo oli muutenkin hermostunut äskeisistä vastalaukoista ja minä hermoilin että Bobo lähtisi käsistä. Miksi lähtisi? Ei se niin tee. Ihmettelin muutaman kierroksen ajan miksi Bobo puree jatkuvasti kuolaimeen. Vasta kääntyessäni keskiympyrälle tajusin vian istuvan selässä. Keskiympyrällä asettaessa annoin Bobolle hieman ohjaa ja kas kummaa! Pää laski välittömästi korkeuksista ja kuolaimen purenta loppui sen sileän tien. Nyt keskityin ravissa lähinnä hengittämään syvään, rentoutumaan ja luottamaan. Bobo alkoi tuntua ihan mahtavalta ratsulta. Yksinkertainen virhe, jännitys. Yksinkertainen ratkaisu, rentous.





Nyt ärsyttää kun olisi itse pitänyt oppia rentoutumaan jo tunnin alussa, niin olisi voitu välttää se sähellys. Bobo muuttui täysin eri hevoseksi kun oppi rentoutumaan. Jos sen rentouden muistaisi sitten huomenna tunnilla?

Näitä pieniä oivalluksia jotka tekevät suuret muutokset.

- Melinda





perjantai 12. helmikuuta 2016

Uskalluksia

Moi!

Keskiviikkona nähdessäni listan, olin aika jännittynyt. Ferryllä. Esteitä.
Olenhan minä ennenkin Ferryllä hyppinyt, viimeksi vuosi sitten estekisat (2. sija). Viime aikoina Ferry on kuitenkin rallatellut estetunneilla melkoisella ryminällä kohti esteitä. Hieman siis hermostutti kun varustamisen ja esteiden rakennuksen jälkeen suuntasimme maneesiin.

Kaikki ihanat kuvat ja videot (C) Nanna





Aloitettiin verkkaamalla ravipuomeilla, aluksi jäin hidastamaan Ferryä liiaksi, kun koko ajan mielessä oli "Jos se nyt tästä lähtee". Ferry meni kuitenkin liian hidasta ravia ja sitä saikin paljon pyytää eteen ennenkuin selviydyttiin puomeista kunnialla. Seuraavaksi pitikin keskittyä omaan istuntaan, jota ei esteillä ole hirveästi ehtinyt kehittää, viime hyppykerralla kun piti keskittyä vain vauhtiin. Joko jalkojen asentoa tai selän asentoa piti kokoajan korjata, mutta eiköhän se kevyt istunta siinä ajan myötä parane. Tultiin ravipuomit myös toisesta suunnasta ja siinäkin piti hieman pyytää Ferryä eteen.









Tultiin seuraavaksi R-pitkällä sivulla olevat laukkapuomit. Aluksi oli hieman ongelmia laukan kanssa, kun Ferry yritti kokoajan spurtata täysiä puomeille. Maiju käskikin sitten kääntää Ferry heti mahdollisimman pienelle ympyrälle jos se yrittää lähteä käsistä. Muutaman käännöksen jälkeen päästiinkin puomeille ja ne sujuivat ihan hyvin. Ferry tosin nosti väärän laukan puomien jälkeen, mutta korjasin sen sitten ympyrällä.




Toisella kerralla Ferry ei aluksi tahtonut nostaa laukkaa, joten lähestyttiin ravilla, Ferry kuitenkin nosti laukan ensimmäisen puomin jälkeen ja selvittiin puomeista kunnialla.



Seuraavaksi viimeinen puomi korotettiin ristikoksi. Ferry hieman tuijotteli C-päätyä ("Kyllä siellä ihan varmana on mörkö! Etsä nää sitä?!") mutta päästiin linjalle rauhassa ja ihan nätisti läpi.



Taas yksi puomi korotettiin ristikoksi. C-päätyä taas hieman tuijoteltiin mutta ihan kivat hypyt tuli. Ferry jäi hieman hitaaksi kun en oikein uskaltanut sitä eteenpäin hoputtaa.. Jännittyneenä kevyt istuntakin oli aika pieni, kun en oikein uskaltanut ojentua kunnolla eteenpäin kaulalle.



Nyt oli kolme estettä linjalla. Maiju muistuttikin minua että "Anna laukata". Ei se poni siitä sekoa että saa laukata! Saatiin ihan kivat hypyt ja nyt kevyt istuntakin oli parempi.



Hyvinhän meillä sujuu :)

Vielä viimeinen puomi korotettiin ristikoksi. Uskalsin nyt jopa pyytää Ferryä eteen ja saatiin tosi hyvät hypyt ennen suunnanmuutosta.





Vaihdettiin suuntaa ja tultiin nyt linja toisesta suunnasta. Ferry ei oikein nostanut laukkaa aluksi, mutta saatiin ihan kivat hypyt. C-päädyssä Ferry tosin hieman tuijotteli ja kiihdytti laukkaa hetkeksi...




Koska kaikki tunnilla olevat ponit (Morri, Lucas, Ferry ja Eetu) pelleilivät C-päädyssä, oli seuraavaksi tarkoituksena tulla linja laukassa ja pysäyttää hevonen sen jälkeen M-kulmaan. Ensimmäisellä kerralla ei oikein sujunut. Ferry ei nostanut laukkaa ja pysäytys ei todellakaan onnistunut. Ferry vain laukkasi eteenpäin. Ei näin.



Tultiin samalla tehtävällä linja vielä. Tällä kertaa aloin valmistella kulmaan ohjausta ja pysäytystä jo puolessa välin linjaa. Ihme ja kyllä sain Ferryn pysäytettyä (ainoana tunniltani) kulmaan! Jeii hyvä me!





Mentiin seuraavaksi suoraan loppukäynteihin. Ferry oli tosi hyvä kun vain uskalsin antaa sen laukata. Samalla sain kehitettyä omaa kevyttä istuntaa - ja siitä kulmaan pysäytyksestä olen ylpeä varmaan vielä viikkojenkin päästä!

- Melinda

maanantai 8. helmikuuta 2016

Taipuu, taipuu, taipuu

Moi!

Keskiviikkona aikeena oli mennä tallille ajoissa, niin että voisi toivoa hevosta. Bussimatkalla tuli kuitenkin hidasteita tiellä sattuneen kolarin myötä, mutta ehdin tallille onneksi ajoissa ennen tuntia. Listaa katsoessani huomasin ettei olisi edes tarvinnut toivoa, Maiju oli antanut minulle muutenkin Rasmuksen!

Kaikki kuvat ja videot (C) Eevi


Tunnilla tehtävänä oli kolmikaarinen kiemuraura, jota aloiteltiin käynnissä. Kolmikaarisen jokaisella kaarella piti taivuttaa hevosia, ikään kuin banaanin muotoisiksi. Aluksi Rasmus ei oikein kuunnellut sisäpohjetta, käänsi vain päätä muttei taipunut. Tein päätyyn muutaman voltin jossa Maiju sitten käski käyttää sisäpohjetta niin kovasti että varmasti menee läpi. Samalla Maiju käski kiskaista sisäohjasta ja antaa ulko-ohjasta tilaa taipua. Rasmus alkoi siitä sitten vähitellen taipumaan ja saatiin taivutusta kolmikaarisen kaarillekin.







Öh.. Niin siis ideana oli taivutus



Jatkettiin seuraavaksi ravissa samaa tehtävää. Kolmikaarisen kahdessa kohtaa (keskimmäisen kaaren alussa ja lopussa) tehtiin käyntiinsiirtymiset ja S-pitkälle sivulle sai tehdä omaan tahtiin siirtymisiä, muuten ravissa. Ravissa tein taas voltteja että saataisiin sitä taivutusta esiin. Ravitaivutuksissa Rasmuksella oli hirveä kiire eteenpäin joten vauhdinkin kanssa oli hieman ongelmia. S-pitkällä sivulla tein paljon käyntiinsiirtymisiä ja pysäytyksiä. Rasmus alkoi sitten sitä kautta kuuntelemaan eikä enää kiihdytellyt. Taivutuksia sai sitten alkaa vaatia kun vauhti oli kunnossa. Sisäpohje, sisäohja, ulko-ohjasta tilaa, vauhti tasaisena. Kohta Rasmus alkoi jo taipua oikein nätisti :)





Vaihdettiin suuntaa ja nyt siis Rasmuksella vaikeampaan kierrokseen, oikeaan. Taas sai vauhtia hakea kuntoon siirtymisillä, mutta kyllä poni aika nopeasti nyt palautui avuille. Taivutuksia sai nyt vaatia oikein kunnolla, kun ei se Rasmus vain tahdo taipua. Taas sama juttu alusta. Sisäpohje, sisäohja, ulko-ohjasta tilaa, vauhti kuntoon, sisäpohje uudelleen. Pikkuhiljaa saatiin taivutusta tähänkin suuntaan. Hieno poni :)


Vrum, vruum!


Siirtymisillä tahtia kuntoon




Otettiin seuraavaksi laukkaa. Tunnilla meitä oli kahdeksan, joten ei voitu vaan laukata ympyröillä tai uraa pitkin. Otettiin siis aina C-päätyyn kaksi laukkaympyrää putkeen, siitä sitten seuraavasta kulmasta raviin ja ravissa pitkä sivu. L-kirjaimessa käyntiinsiirtyminen ja ravissa S-kirjaimeen asti josta sitten käynti. L-kirjaimen jälkeiseen kulmaan sai tehdä voltin ravissa jos oli liian vähän tilaa (tai hevosella extravirtaa ;). Laukka sujui Rasmuksen kanssa aika hyvin, ei kiihdytelty eikä hidasteltu. Asetuskin oli kunnossa. Ainoan ongelman tuotti ympyröiden jälkeinen M-kulma, joka Rasmuksen mielestä olisi tosi kiva oikaista. Ensimmäisellä kerralla se pääsikin oikomaan kun en ollut varautunut moiseen. Toisella kerralla päästiin onneksi jotenkuten kulmaan.





Vaihdettiin suuntaa ja otettiin laukkaa samalla tehtävällä. Vasempaankin kierrokseen laukka sujui hyvin eikä kiihdytelty edes laukan jälkeisessä ravissa! Laukkojen jälkeen taidettiin mennä suoraan loppukäynteihin, tällä tunnilla kun ei ollut muutenkaan ollut kovin paljoa kävelyä.



 Rasmus oli tosi kiva, taivutuksetkin lähti onnistumaan eikä kiihdytelty (kovin paljon). Laukkaa oltaisiin molemmat haluttu enemmän, ehkä sitten ensi kerralla :) Nyt muuten huomasin kuvia katsoessa että ohjat ei roiku ja selkäkin on suorana :o Sillon kesällä se kun tuntui olevan yksi suurimmista ongelmista. Jotain kehitystä tapahtunut!



- Melinda