sunnuntai 28. elokuuta 2016

Rautalampi here I come!


Moi!

Pitkään aikaan (kahteen viikkoon) ei ole postauksia tänne tullut, ihan vain koulukiireiden ja kuvien vähyyden vuoksi. Nyt kuitenkin vähän kuulumisia alkaneesta lukioelämästä Rautalammilla! Kuvaajaa en ole saanut, enkä muutenkaan viitsi järjestelmäkamera kourassa kaikkialla kulkea, niin tämän postaksen kuvat ovat kaikki ah niin ihanaa kännykkälaatua.



Rautalammin lukiohan on pieni, meitä ykkösiäkin on vain reilu kaksikymmentä. Kuitenkin mukavaa kun lähes kaikki opettajat ja muu henkilökunta tuntee nimeltä. Koulussa muutenkin on vastaremontoidut modernit tilat ja kiva ilmapiiri. Jos yhtään kiinnostaa niin mukaan vaan! On myös mukavaa, kun samanhenkisiä heppahöperöitä on koko koulu täynnä. Ei ole ongelma eikä mikään kävellä ratsastusvaatteissa koulun käytävillä, sehän on täysin normaali juttu ratsastuslukiota käyvälle!

 

Rautalammin ratsastuskeskus on (ainakin omien arvioideni mukaan) noin kilometrin päässä lukiosta. Rauhalahteen verrattuna aika erilainen paikka, sekä hyvällä että pahalla. Suurimpia eroja Rauhalahteen ovat varmaankin hevosten omat harjat ja loimet karsinoiden edessä. Myös varusteista pidetään parempaa huolta, suitset putsataan ja niputetaan joka käytön jälkeen ja satulatkin tarvittaessa. Jokaisella hevosella on sekä etu- että takasuojat ja yleensä panssari esteille. Tuntien välissä hevoset saattavat joutua olemaan jopa puoli tuntia tallissa varusteet päällä. Satulavyöt ja turparemmit kyllä löysätään, mutta muuten varusteet pysyvät päällä.




Karsinat ja itse tallirakennus aika samanlainen kuin Rauhalahdessa, vessoja vain on yksi kappale enemmän ja istuintilaa vähemmän (naulakot kyllä tarvittaisiin Rauhalahteenkin!). Muuten aika samanlainen talli, kumimatto vain käytävillä ja radio soimassa hiljakseen. Tilava maneesikin löytyy, matkaa sinne tosin enemmän kuin Rauhalahdessa. Kenttiäkin taisi olla kaksi kappaletta joten ihan hyvin mahtuu ratsastamaan :)

 


Tunneilla opettajana toimii master-tason ratsastuksenopettaja Tiina Vainikainen. Opetus on laadukasta ja kaikki otetaan huomioon, tunnitkin kestävät 60 minuuttia. Lukiota käyville yksi tunti joka toinen viikko ja kaksi tuntia joka toinen viikko ovat ilmaisia. Rautalammilla on käytössä ratsastajalle korviin laitettava kuuloke, joka laitetaan päälle tunnin alussa. Opettajalla taas on mikki joten huutoa ei tarvita, vaan opettajan ääni kuuluu jokaiselle ratsastajalle maneesin toiseen päähänkin. Tällainen olis tosi kiva Rauhalahteenkin, ettei mitkään neuvot menis ohi!

 

 



Rautalammilla olen nyt päässyt ratsastamaan kolme tuntia. Kaksi koulutuntia Lipposella ja yhden puomitunnin Ristolla. Lipponen on suokkitamma, reipas mutta herkkä. Ensimmäinen tunti oli aikamoista säätöä ja vauhdin hidastusta, toisella tunnilla löydettiin se "kultainen keskitie" ja tunti meni tosi kivasti. Ristoa taas sai tunnilla vaatia liikkumaan eteen ja raipasta lähtikin takapää lentämään. Kuitenkin puomeilla Risto innostui ja tultiin aika vauhdikkaastikin lopputunnista. Neljän laukka-askeleen välikin tultiin kolmella -ihan vahingossa!


Lipponen



Risto



Rautalammilla on siis ollut tosi kivaa, niin lukiolla kuin ratsastuskeskuksellakin. Rautalammin ratsastustunneille yritän aina välillä saada kuvaajaa, muuten kun en niistä tunneista viitsisi postauksia rakentaa. Ellei teitä sitten kiinnosta? Kuitenkin näillä mennään ja tästä tulee varmasti tosi kivat kolme vuotta!


- Melinda

lauantai 13. elokuuta 2016

Lemppariksi täyttä laukkaa


Moi!

Viime keskiviikkona olikin viimeinen tuntini, monessa mielessä. Viimeinen tunti ennen lukiossa opiskelemista. Viimeinen tunti ennen kahdella tallilla ratsastamista. Ja (harmi kyllä) viimeinen tunti Maijun ja Jennin tunneilla. Nyt kun lukio on alkanut, koulupäiväni ovat bussiaikataulujen takia aika pitkiä. Bussi lähtee Kuopiosta 6.40 ja koulupäivän päätteeksi olen perillä Kuopiossa joskus puoli kuuden maissa. Sen lisäksi minulla on Rautalammilla ratsastus joka tiistai ja joka toinen keskiviikko. Nykyinen Rauhalahden tuntini on siis sunnuntaisin viideltä, Lotan tunnilla. Lotan tunteihin en ole vielä tähän mennessä täysin tottunut, yleensä tunneilla säädän jotain omiani. Toivottavasti vakiotunnit nyt kuitenkin lähtevät sujumaan paremmin, ja onneksi ratsastusta Rauhalahdessa ei tarvinnut lopettaa!

Kaikki kuvat ja videot (C) Eevi

Tällä viimeisellä keskiviikon tunnilla ajattelin ottaa kaiken ilon irti, kyseessä kuitenkin oli viimeinen Maijun pitämä tunti minulle. Ratsuna minulla oli taas Holli ja tämä olisikin jo neljäs tunti Hollilla! Juuri ennen tunnin alkua alkoi kaatosade ja jouduttiin menemään maneesiin. Harmi, sillä Hollia seinät hidastavat ja laukka on usein vaikeampaa.


Aloitettiin työskentely ihan perus pohkeenväistöllä. Pitkät sivut siis väistäen, päätyihin voltit tarvittaessa. Pohkeenväistöä en ollutkaan Hollin kanssa ennen tehnyt ja hetki pitikin työskennellä suoruuden kanssa. Kuitenkin aika nopeasti saatiin väistö sujumaan ja Holli oli kivasti kuulolla.




Volteilla sai käyttää aika paljon sisäpohjetta, ettei olisi oikaistu puolta ympyrää. Käynnissä taivutukseen oli kuitenkin helpompi puuttua, kuin ravissa viimeksi. Sisäpohje joutui siis taas kunnon treeniin, samoin ulko-ohjaa piti käyttää vahvasti, että ympyrän viimeinenkin puolikas olisi yhtä suuri kuin ensimmäinen. Ihan täydellisesti se ei sujunut, mutta hieman paremmin joka kerta.





"Ja minuahan ei tuo sinun jalkasi pamauttelu kiinnosta!"




Jatkettiin ravissa uraa pitkin. Voltteja sai yhä tehdä tilanpuutteen iskiessä ja pitkillä sivuilla tehtiin nyt kaksi käyntiinsiirtymistä itsenäisesti. Ravissa voltit vaativat aika paljon töitä, sisäpohkeen pamauttelusta Holli kun nyt lisäsi vauhtia. Piti keskittyä sekä vauhtiin että taivutukseen yhtä aikaa. Volteilla tehtävää siis riitti, mutta kyllä nekin siitä paranivat. Käyntiinsiirtymisissä Maiju neuvoi, että aina kun Holli hidastaisi vauhtia ja vastaisi pidätteeseen, pitäisi myödätä todella paljon ettei jäisi yhtään vetoa. Jokaisessa käyntiinsiirtymisessä siis annoin ohjaa Hollille niin, että ohja lähes roikkui. Niin Holli kuitenkin vastasi pidätteeseen joka kerta, eikä jäänyt puremaan kiinni.
 



Vaihdettiin suuntaa ja jatkettiin aluksi hetki pohkeenväistöä ja voltteja samalla tavalla. Pohkeenväistö sujui nyt ehkä hieman paremmin ja volteilla tehtiin pieni parannus, kun ymmärsin ulko-ohjan tukea paremmin. Sisäpohje meni paremmin läpi, kun ulko-ohjan tuki löytyi ja ympyrät alkoivat näyttää ympyrän muotoisilta ja kokoisilta.



Jatkettiin harjoitusravissa uraa pitkin, käyntiinsiirtymisiä taas pitkille sivuille. Nyt volteille käännyttäessä Holli olisi tahtonut uralle kavereidensa perään, joten ympyröiden alku puolisko oli aika suuri. Loppupuoli ympyrästä taas kirittiin oikaisemalla, sisäpohjetta sai kunnolla käyttää ja ulko-ohjasta ei kuitenkaan saanut jäädä vetämään. Muutamaan kertaan tein useamman ympyrän peräkkäin, kun Holli oikoi niin paljon. Käyntiinsiirtymiset kuitenkin sujuivat hyvin, kunhan muisti myödätä reilusti heti Hollin kuunnellessa pidätteen. Kummallista kyllä, mutta nyt meillä sujui paremmin vasempaan kierrokseen!






Pidettiin hetken käyntitauko -seuraavaksi vuorossa olisi laukkaa! Jakaannuttiin kahdelle pääty-ympyrälle, Hollin kanssa päästiin onneksi C-päätyyn Maijun silmän alle, kun kyseessä oli kuitenkin Hollille vaikeampi kierros. Kohta nostettiin laukka ja eteenpäin siis! Laukka nousi Hollin kanssa hyvin ja saatiinkin laukattua ihan kivasti melkein koko ympyrä. Kuitenkin meillä reitti oli sen verran suuri, että välimatka kavereihin kasvoi. Hollin kanssa siis oikaistiin ravilla kaverit kiinni. Siitä sitten uudelleen laukalle, kunnes kaverit olivatkin jo liian lähellä. Hieman välimatkaa ja sitten laukka taas pyörimään. Nyt välimatka kavereihin oli hyvä ja saatiin laukattua Hollin kanssa paras laukkapätkä koskaan! Huolimatta vasemmasta kierroksesta laukka pyöri reippaasti eikä siirrytty raviin kertaakaan. Itselleni tuli todella hiki -ja Hollille myös, mutta eipä se menoa haitannut.






Tyytyväisenä saatiin siirtyä käyntiin hyvän laukan jälkeen :)

Laukattiin vielä toiseenkiin suuntaan L-päädyssä ja sekin sujui ihan kivasti. Raviin siirryttiin vain kerran, kun tila meinasi loppua. Laukan jälkeen nopeat loppuravit, jotka sujuivat mukavasti, joskin hieman reippaasti. Loppukäynneissä Maiju sanoi, että laukka sujui Hollin kanssa tosi upeasti -ja olen täysin samaa mieltä! Maiju sanoi varautuneensa vain pieniin laukkapätkiin, kun maneesissakin oltiin, mutta Holli kyllä yllätti kaikki! Tähän tuntiin oli kiva päättää neljän vuoden tunnit Maijun ja Jennin kanssa, enköhän Lotankin tunneille totu pian (ainakin Amandan ja Nannan seurassa). Hollistakin on hyvää vauhtia (ainakin niin nopeasti, kuin laukka tällä tunnilla) tulossa lempparini ja toivottavasti menen sillä taas pian :)




- Melinda

tiistai 9. elokuuta 2016

Sisäpohje töihin -pam!


Moi!

Viime viikolla tuntini siirrettiin keskiviikosta torstaille, ilmeisesti tuntilaisia ei sitten olisi ollut tarpeeksi keskiviikkona. Lotta oli laittanut minulle ratsuksi Artun, josta olin aika hämmentynyt. Artustahan minulla ei hirveästi muistoja ole takana, yksi tunti viime kesältä (hyi kamala millainen kirjoitustyyli mulla sillon oli :P), yhdet estekisat (joista en edes postausta viitsinyt kasata) ja hankijumpat viime talvena.

Kaikki kuvat ja videot (C) Amanda (saattaa olla bongattavissa täältä)

"Kuinka ottaa söpö yhteiskuva T: minä ja Arttu + Amanda"

Kysyin Lotalta varustanko Artun itse, Arttu kun on ollut aika äkäinen karsinassa ja opettajat ovat hoitaneet varustuksen. Lotta käski katsoa miten Arttu käyttäytyy ja mentiinkin sitten Amandan kanssa Arttua harjaamaan. Harjaus ja varustus sujui ihan kivasti, hurjinta mitä Arttu teki, oli hetkellinen luimiminen satulaa laittaessa. Aika pelottava poni siis!

Sää oli sateinen, mutta lähdettiin silti kentälle. Ehdittiin säätää jalustimet ja kiristää satulavyöt, kunnes kaatosade iski suoraan ylle. Lets mennään maneesia kohti!



Maneesissa aloitettiin samalla tehtävällä, kuin viime viikollakin. Pohkeenväistöä pituushalkaisijalla, jos halkaisijan jälkeen vasempaan, väistetään takaosaa oikeaan ja päinvastoin. Artun kanssa se ei nyt kyllä ihan lähtenyt sujumaan. Poni kiemurteli ja lähti lapa edellä kävelemään. Kun sain Artun suoristettua, käynti hyytyi, enkä raippaakaan viitsinyt hirveästi käyttää, kun muistelin Artun olevan herkkä. Lopulta kyllästytti koko tehtävä, kun ei sen aikana saatu kuin muutamia väistöaskelia.





Lopetettiin väistöt (onneksi!) ja jatkettiin aikalailla samanlaista tehtävää kuin viime ja toissa kerralla. Päätyihin siis ympyröitä ravissa, ensimmäinen ympyrä asettaen ulos ja toinen asettaen sisälle. Pitkillä sivuilla asetus sisälle. Muuten sujui ihan kivasti, mutta Artun kanssa sai käyttää aika paljon sisäpohjetta, ettei poni pienennä ympyrää sisälle asettaessa. Muutaman kerran sain raipankin käyttää, ennen kuin Arttu alkoi kuunnella sisäpohjetta kunnolla. Kuitenkin kun Artun sai kerran kuuntelemaan, niin ympyrät sujuivat hyvin koko ravitehtävän ajan.









Jatkettiin samaa tehtävää laukassa, ensimmäinen ympyrä laukassa asettaen ulos, toinen asettaen sisälle ja viimeinen harjoitusravissa asettaen sisälle. Artulla laukannostot olivat helppoja, mutta Arttu siirtyi helposti raviin pienimmästäkin vedosta suuhun (mm. asettaessa) ja toisinaan itsekin ilman syytä. Aina kun Arttu siirtyi itse raviin, täytyi hidastaa ravia ja nostaa uusi laukka ja laukata vielä ylimääräinen ympyrä. Sisäpohje joutui taas kunnon töihin, ettei olisi oikaistu ja tehty vain jonkinlaista kiemuravolttia. Harjoitusravissa Artun vauhtia piti hidastaa hieman, mutta muuten siinä pystyi istumaan ihan kivasti.




Pilleriltä irtosi kenkä ja Amandan täytyi mennä talliin sen takia, lopputunnista ei siis kuvamatskua ole, harmi kyllä. Vaihdettiin suuntaa ja nyt vasempaan kierrokseen Arttu asettui paljon paremmin. Enää ei kiemurreltu, vaan ympyrät olivat ihan ympyrän muotoisia ja kokoisia. Ravisiirtymisiä tuli yhä muutamia, mutta siitä taas vain laukalle korjaamaan. Ravattiin vielä loppuravit ja siinä Arttu asettui oikein kivasti molempiin suuntiin. 

Arttu ei ehkä ole ihan minun tyyppiseni hevonen, mutta oli kyllä kiva mennä sillä pitkästä aikaa. En ehkä vielä osaa sillä täydellisesti ratsastaa, mutta Arttu on kuitenkin kivan ystävällinen ja yritteliäs, voisin mennä sillä pian uudestaankin :)


- Melinda