sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Paluu tuttuun satulaan


Moi!

Pitkästä aikaa pääsin Rasmuksen selkään ja samalla pitkästä aikaa Maijun tunnille! Itse olin ennen tuntia melko jännittynyt (varsinkin kun viime kerta Rasmuksella oli ollut... melko vauhdikas), mutta Rasmus oli oma höpsö itsensä ja se auttoi mua rauhottumaan.

Kaikki kuvat (C) Henna Pursiainen

Tunti aloitettiin tekemällä pituushalkaisijalla avotaivutusta. Pituushalkaisijan puolessa välissä oli tötteröt ja aina niiden toisella puolella tehtiin avotaivutusta vasemmalle ja toisella puolella oikealle. Itsehän en ole koskaan ollut mitenkään erityisen hyvä avoissa, joten niiden kanssa oli alkuun hakemista. R-pitkällä sivulla tehtiin omaan tahtiin pohkeenväistöä ja S-pitkällä sivulla pysäytyksiä. Itse väistätin Rasmusta siksak-kuviolla pois uralta ja sinne takaisin. Pohkeenväistöjen myötä Rasmus tuli paremmin pohkeelle läpi ja avot oikealle sujuivat paremmin. Toisto toisensa perään sain avon onnistumaan (ainakin melkein) oikealle, mutta vasemmalle Rasmus lähinnä vain oli kuuntelematta pohjetta ja ei ollut tuntumalla.


Jatkettiin avotaivutuksia pituushalkaisijalla seuraavaksi ravissa ja pitkillä sivuilla tehtiin nyt pysäytysten sijaan käyntiinsiirtymisiä. Rasmus oli yllättävän rauhallinen ravissa ja käyntiinsiirtymiset sujuivat melko hyvin istunnan kautta. Avotaivutukset olivat nyt vaikeampia kuin käynnissä, eli eivät ne oikein sujuneet, mutta mulle riittää että ainakin yritin!


Seuraavaksi jatkettiin harjoitusravissa uraa pitkin ja tehtiin voltteja pitkien ja lyhyiden sivujen keskelle. Rasmuksen kanssa yritin saada ulko-ohjaa tuntumalle, se kun yleensä tuottaa mulle ratsastaessa ongelmia. Samalla ajatukset lähtivät kuitenkin harhautumaan harjoitusravissa istumiseen, sopivan tahdin ylläpitämiseen ja asetukseen,  joten en löytänyt kunnollista tuntumaa ravivolttitehtävän aikana.


Ravityöskentelyn jälkeen otettiin pitkästä aikaa laukkaa uraa pitkin. Mulla oli hauskaa ja niin oli Rasmuksellakin! Poni laukkasi innoissaan kierros toisensa perään ja nautti kun sai kerrankin laukata pitkään, rennommin ja astetta kovempaa. Laukkaa otettiin molempiin suuntiin monta kierrosta ja niiden jälkeen pidettiin pieni kävelytauko. Rasmuksella riitti laukkaverkasta huolimatta virtaa ja olisi varmasti jaksanut laukata pidempäänkin!



Viimeisenä tehtävänä oli vastalaukka. Laukka nostettiin C-päädystä ja lyhyen sivun jälkeen pitkällä sivulla käännettiin hevoset ennen R-kirjainta uralta pois ja sitten loivasti takaisin uralle pitkän sivun viimeistä kulmaa kohti. Tehtiin siis ikäänkuin loiva kiemuraura, joka oli vielä normaaliakin loivempi. Rasmuksen kanssa vastalaukat sujuivat tosi hyvin, vaikka puolipidätteitä saikin ottaa usein ja istunta oli pidettävä tiiviinä. Kuitenkin jyrkemmätkin vastalaukkapätkät sujuivat oikein kivasti! Toisella pitkällä sivulla työskenneltiin ravissa ja käynnissä volttien avulla. Rasmus rentoutui volteilla työskennellessä ja tuntui tosi kivalle.



Loppuraveissa Rasmuksen tavan mukaan kiihdyteltiin alussa ja Maiju saikin mua kovasti opastaa että ymmärsin pikkuhiljaa päästää sisäohjasta irti. Tunnista jäi kuitenkin tosi hyvä mieli ja olisi kiva alkaa menemään Rasmuksella taas useammin ♥


- Melinda

1 kommentti:

  1. Todella kiva tää postaus! Kirjotat kivasti ja tätä oli kiva lukea :)

    welifedream.blogspot.fi

    VastaaPoista